Tänä vuonna tuo joulumieli on ollut kateissa ja on osaltaan edelleen. Ei jotenkin osaa enää innostua joulusta, kuten joskus  pienenä. Jotenkin vaan se kaikki hössötys ja stressi ahdistaa. 
Kauppojen joulukoristeet ja muuutaman viikon jo soineet joululahjat on aiheuttaneet kauhean antipatian joulua kohtaan. Tänään olen kuitenkin koittanut metsästää joulufiilistä kahlaamalla pienessä koivu- ja 
pajumetsikössä vesisateessa hakemassa ovikranssin aineksia. Tällainen siitä tuli. Kaikki koristeet ei oikein näy, kun salaman kanssa täytyy kuvaa ottaa.


 
Ei se nyt kovinkaan hieno ole, mutta elämäni ensimmäinen kranssi. Havukranssia ei meidän rappuun olisi voinut ripustaa, kun neulaset olisi varissut jo muutamassa päivässä. Kai tuo tämän joulun ovessa roikkuu.

Kransseista puheenollen, kaksi ensimmäistä huovutettua kranssia on valmiina, kuvat tosin puuttuvat. Aikas kivoja niistä tulee.